Kolumnit

26.05.2007
Globalisaatio vauhdittaa Barentsin alueen luonnonvarojen hyödyntämistä

julkaistu Kalevassa

Globalisaatio vauhdittaa Barentsin
alueen luonnonvarojen hyödyntämistä

Monissa teollisuusmaissa ja etenkin niiden teollistuneimmilla alueilla globalisaation koetaan uhkaavan omaa työllisyyttä ja hyvinvointia, kun työpaikkoja siirtyy halvan työvoiman maihin. Tämän mitalin toinen puoli on nousevien kehitysmaiden talouskasvu, joka on synnyttänyt valtavan energian ja raaka-aineiden tarpeen. Tämä puolestaan on johtanut energian ja monien perushyödykkeiden hintojen nousuun. Tätä kautta globalisaatio hyödyttää suhteellisesti eniten pohjoisia harvaan asuttuja alueita, joilla on väkimäärään nähden hyvin mittavat luonnonvarat.

Pohjois-Suomessa raaka-aineiden hintojen nousu näkyy ennen muuta useiden kaivoshankkeiden toteutumisena. Talvivaaran kaivoshanke Kainuussa, rakenteilla oleva Kittilän kultakaivos sekä vahvassa myötätuulessa oleva Suhangon kaivoshanke Ranuan ja Rovaniemen rajamailla työllistävät välillisine vaikutuksineen tuhansia ihmisiä. Myös mittava Soklin kaivoshanke näyttää olevan vihdoinkin toteutumassa. Eivätkä nämä ole ainoat toteutumassa olevat pohjoisen kaivoshankkeet.

Korkea energian hinta lisää elinkustannuksia myös ja erityisesti pohjoisilla alueilla, mutta toisaalta se heijastuu myönteisellä tavalla niiden talouselämään ja työllisyyteen. Fossiilisia polttoaineita korvaavat uusiutuvan energian hankkeet tarjoavat lähi vuosina työtä tuhansille Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ihmisille.

Myös meitä ympäröivien Barentsin alueen kaasu- ja öljyvarojen hyödyntäminen tarjoaa työtä ja toimeentuloa pohjoisen ihmisille.

Öljyn ja kaasun hinnan kohoaminen sekä toisaalta tuotantoteknologian kehittyminen ovat tehneet mahdolliseksi tuotannon yhä syvemmissä vesissä ja yhä kauempaa rannikolta. Lähialueellamme viimeisin esimerkki tästä kehityksestä on Hammerfestin ulkopuolella tänä syksynä avattava Lumikki-kaasukenttä siihen liittyvine kaasun nesteytyslaitoksineen.

Teknologian kehitys, kaasun merkityksen kasvu polttoaineena ja Euroopan tuontitarpeen lisääntyminen avaavat aivan uudenlaiset näkymät myös muiden pohjoisten alueiden energiavarojen hyödyntämiselle. Suomessa näistä esiintymistä tunnetuin on Murmanskin edustalla sijaitseva Shtokmanin kaasukenttä. Se on jättiesiintymä, jossa on kaasua enemmän kuin Lähi-idän kentissä yhteensä.

Vaikka näiden pohjoisten esiintymien hyödyntäminen on nykyhinnoilla ja tekniikalla aiempaa paljon kannattavampaa, on vaikea sanoa tarkkaan millä aikataululla niiden täysimääräinen hyödyntäminen alkaa. Kiinnostus on kuitenkin selvästi lisääntynyt; Tämä on aistittavissa niin Venäjällä, naapurimaissa kuin kauempanakin. Optimismia puolustaa myös maantiede, sillä Barentsin meri on huomattavasti lähempänä suuria kaasun kulutusalueita Länsi-Euroopassa ja Yhdysvaltojen itärannikolla kuin esimerkiksi Länsi-Afrikka, Persian lahdesta puhumattakaan.

Tämä maantieteellinen läheisyys mahdollistaa putkikuljetukset läntisen Euroopan markkinoille joko Suomen itäpuolitse tulevaan Itämeren kaasuputkeen yhdistyvää linjausta myöten tai sitten Norjan rannikon putkiverkkoa myöten. Monin tavoin järkevää olisi putken rakentaminen Norjasta Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen teollisuuskeskusten kautta Baltiaan ja Keski-Eurooppaan. Se tarjoaisi vaihtoehtoisen kanavan, jos Venäjän toimituksissa esiintyisi häiriöitä.

Osana Shtokmanin kaasukentän hyödyntämistä on suunniteltu kaasun kuljettamista nesteytettynä Pohjois-Amerikkaan. Aktiivinen osallistuminen nesteytetyn kaasun markkinoille sopii hyvin Venäjän tavoitteisiin tulla merkittäväksi kaasun toimittajaksi, ei vain Euroopan markkinoille vaan myös maailmanlaajuisesti.

Venäjä suunnitelmat ja toiminta eivät ole kuitenkaan vain Shtokmanin kentän ja siihen liittyvien suunnitelmien varassa. Jo tällä hetkellä pohjoisilla alueilla on menossa useita konkreettisia hankkeita öljyn ja kaasun hyödyntämiseksi.

Tämän vuosikymmenen loppuun mennessä on tarkoitus saada tuotantoon Venäjän ensimmäinen pääosin kotimaiseen osaamiseen perustuva öljykenttä Prirazlomnoje. Kentän tuotantolautan rakentaminen on loppusuoralla arkangelilaisella telakalla.

Nenetsian alueen rannikolla Varandeissa venäläisyhtiö rakentaa uutta 12 miljoonan öljytonnin käsittelyyn pystyvää öljyterminaalia. Kuljetuksiin tarvitaan jäävahvisteisia tankkereita, joita parhaillaan rakennetaan.

Suomelle on vuosien saatossa kertynyt mittava kokemus yhteistyöstä Venäjän ja sen pohjoisten alueiden kanssa. Talouskomission alainen mannerjalusta-työryhmä on yli kahden vuosikymmenen aikana rakentanut yhteistyötä pohjoisten alueiden tutkimukseen erikoistuneiden tutkimuslaitosten ja arktista teknologiaa kehittävien yritysten kesken. Nyt on toivottavasti alkamassa aika näiden sijoitusten laajamittaiseksi taloudelliseksi hyödyntämiseksi.

Myös Suomen puheenjohdolla tällä hetkellä toimivan Barentsin euroarktisen neuvoston ja Karjalan tasavallan johdolla toimivan Barentsin alueneuvoston puitteissa toteutetaan mm. talouteen, liikenteeseen, ympäristöön ja energia-alaan liittyvää hallitustenvälistä ja aluetason yhteistyötä, joka osaltaan tukee suomalaisten yritysten pääsyä mukaan myös Luoteis-Venäjän energia-alan kehityksestä kumpuaviin hankkeisiin.

Viime vuoden lopulla solmittiin EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin väliset sopimukset pohjoisen ulottuvuuden vahvistamisesta. Sen puitteissa toteutetaan pohjoisten alueiden yhteistyötä kaikilla niillä sektoreilla, jotka ovat kumppanuussopimukseen perustuvan EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön kohteena.

Pohjoisen ulottuvuuden merkittävin saavutus tähän mennessä on ollut ympäristökumppanuus, jota tukevaan rahastoon on kertynyt 240 miljoonaa euroa. Kansainvälisten rahoituslaitosten lainat mukaan lukien kumppanuuden avulla saadaan aikaan yli kahden miljardin euron investoinnit Venäjän luoteisosan ympäristö- ja ydinturvahankkeisiin.

Ydinturvahankkeet keskittyvät käytännössä kokonaan Murmanskin alueelle. Ympäristöhankkeista valtaosa on toistaiseksi keskittynyt Itämeren ympäristöön. Tunnetuin aikaansaannos on Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo, jonka rakentamiseen myös suomalaiset yritykset ottivat osaa. Parhaillaan on menossa myös Murmanskin kaukolämpöhankkeen ja Arkangelin sekä Komin vesihankkeiden toteutus.

Vastaavanlaista yhteistyötä on pyrittävä saamaan aikaan myös muilla aloilla, kuten energiataloudessa ja liikenneyhteyksien kehittämisessä.

Paavo Väyrynen
..

Lue koko kolumni
Edelliset kolumnit